Koskipanimo
Tuoretta lähiolutta Tampereelta vuodesta 1994. Panimoravintola Plevnan uumenissa toimiva Koskipanimo valmistaa yli 20 eri olutta, Panimosimaa ja siidereitä – kausi-, ja erikoistuotteita unohtamatta.
Tuoretta pienpanimo-olutta
Talon oluet valmistetaan aina tuoreista ja puhtaista raaka-aineista, humalat tulevat meille Saksasta, Tsekeistä ja Yhdysvalloista. Käytämme kulloinkin parhaan käymistuloksen antavaa hiivaa ja puhdasta vettä.
Siiderit ja Panimosima valmistetaan laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista.
Kausituotteet
Kausituotteina kehitämme kaiken aikaa uutuusoluita ja erikoisempiakin makuyhdistelmiä. Vuosien varrella on toteutettu myös lukuisia tuotteita yhteistyössä eri panimoiden vierailevien panimomestarien kanssa.
Koskipanimon tuotetiedustelut:
Tampereen teollisen panimotoiminnan historia on värikäs kertomus yrittämisestä, kasvusta ja keskittymisestä. Ensimmäisenä kehittyvän kaupungin markkinoille ehti raatimies-kauppias A.F. Lindberg. Pari henkeä työllistänyt panimo toimi 1851-55. Pieni oli myös oluenpanija C.F. Kottkampffin Mältinrannan portteripanimo, 1853-67. Tehdas valmisti olutta ja etikkaa.
Ensimmäinen merkittävä panimo syntyi vuonna 1854 apteekkari A.V. Tennbergin pystyttäessä panimonsa Mustan -ja Kortenlahden välisen niemen kärkeen, nykyisen satamalaiturin paikalle.
Oluen ja miedon kaljan kysyntä käteisen rahan makuun päässeessä kaupungissa kasvoi niin, että 1863 Tennberg perusti jo toisen panimon – nyt Onkiniemeen- yhdessä toisen apteekkarin, G.A. Serlachiuksen, kanssa.
Parinkymmenen rauhallisen vuoden jälkeen markkinoille tuli taas uusi kilpailija. C.G. Blombergin oluttehdas nousi Santalahteen 1883. Nämä kolme panimoa yhdistivät voimansa vuonna 1891. Syntyi Tampereen Panimo-osakeyhtiö. Seuraava yrittäjä oli F.V. Gustaffson, jonka Uusi panimo käynnistyi 1886.
Kaikki mainitut panimot toimivat Näsijärven rannassa. Jyväskyläläinen kauppaneuvos Julius Johnsson sitten keksi perustaa panimon kaupungin asutun alueen reunaan, ja hyvästä vedestään kuulun Kaakinmaan kaivon ääreen tiilitehtaankadun ja Papinkadun kulmaan vuonna 1897. Sijaintinsa vuoksi myöhemmin nimen Oy Pyynikki ottanut tehdas laajensi panimoiden perinteistä tuotevalikoimaa tehden alusta lähtien myös kivennäisvesiä.
1898 myös kaupungin itälaitaan, Tammelantorin taakse Väinölänkadun kulmaan, kohosi komea panimorakennus, pankinjohtaja H. Grönblomin Oy Iso oluttehdas. Niin Pyynikin kuin ison Oluttehtaan laitteet oli suunniteltu nykyaikaiseksi katsottavaa suurtuotantoa varten.
Vuosisadan vaihteessa markkinoiden kasvu kuitenkin tyrehtyi, ja vuonna 1903 panimot yhdistyivät Näsijärven Osake-oluttehtaaksi. Saman vuonna Tyrvään oluttehdas perusti Tampereelle vielä yhden panimon, Uuden Oluttehtaan. Se ei kuitenkaan pystynyt kilpailemaan kaupungin yhdistyneiden tehtaiden kanssa, vaan lopetettiin neljän vuoden toiminnan jälkeen.
1920 Näsijärven Osake-oluttehtaan nimeksi otettiin perinteinen Oy Pyynikki Ab, panimo jatkoi toimintaansa vuoteen 1985. Panimoravintola Plevnan sydämessä sijaitseva Koskipanimo Oy on jatkanut Tamperelaista panimoperinnettä vuodesta 1994.
Vuoden 1999 loppuun Koskipanimo valmisti olutta -ja siideriä suomalais-unkarilaisilla laitteilla joiden keittokoko oli 650 litraa. Ensimmäiset tuotteet olivat suodattamaton vaalea lager ja Plevnan Tumma joka on edelleen tuotannossa sellaisenaan. Valikoima kasvoi: Bock, Ale, Vehnä, Siiderit, Stout… Kun Ravintola Kappelissa Helsingissä päätettiin lopettaa panimoravintola toiminta hankki Koskipanimo heidän 2000 litran keittokoon Itävaltalaiset Salm:en laitteet. Uudet pannut asennettiin vuosituhannen vaihteessa 2000. Näin kapasiteetti kasvoi ja useamman laadun valmistus helpottui.
Uusilla laitteilla on keitetty Pikku Musta, Barley Wine, uusi Vehnä sekä Amiraalit.
